Kohtaamisesta, läsnäolosta ja hyvän ilmapiirin rakentamisesta puhutaan paljon. Milloin viimeksi sinulla oli hyvä kohtaaminen? Mikä siitä teki hyvän? Seuraavassa pohditaan sitä mitä kohtaamisella oikeastaan tarkoitetaan ja mistä ”hyvä kohtaaminen” useimmiten syntyy.
Uuden oppimista ja luovuutta
Kohtaaminen on yksinkertaisesti sanottuna aitoa vuorovaikutusta. Se luo turvaa ja kokemuksen yhteenkuuluvuudesta. Kohtaamiseen liittyy ajatus tasavertaisuudesta. Siitä, ettei kukaan ole ylempänä tai alempana. Tähän tarvitaankin kaikkia – vastuu kohtaamisen onnistumisesta on kaikilla osapuolilla.
Kohtaaminen syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja arvostuksesta: siitä, että jokainen otetaan huomioon ja jokainen uskaltaa ilmaista itseään. Tästä syntyy turvallisuuden tunne, joka edesauttaa oppimista, luovuutta ja sitoutumista. Turvattomuus on turvallisuuden vastakohta. Turvattomassa ilmapiirissä jännittää, stressaa ja pelottaa, eikä ihmisen potentiaali pääse kukoistamaan.
kuva: unsplash.com /Priscilla Du Preez
Huomio yhteiseen
Se, missä kohtaamisen huomio tai fokus on, ratkaisee, mihin suuntaan tilanne lähtee rakentumaan. Jos keskitymme itseemme, on vaikeaa rakentaa yhteistä ymmärrystä tai säveltä. Tavallinen, ja hyvin inhimillinen esimerkki, on se, että toisen puhuessa valmistelee omaa vastausta. Mitä ajattelet, onko fokus silloin puhujassa, kuuntelijassa vai yhteisessä?
Joskus kohtaaminen on hankalaa ja silloin tarvitaan erityistä sinnikkyyttä ja halua löytää ratkaisuja. Olemme kaikki erilaisia ja siksi onkin tärkeää muistaa, että se mikä sopii toiselle ei aina sovi toiselle. Kohtaamisessa on kuitenkin tiettyjä elementtejä, jotka toimivat kaikille, niin kulttuurista, sukupuolesta, iästä, yhteiskunnallisesta statuksesta kuin seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Ne ovat: kunnioitus, arvostus ja luottamus. Näiden avulla on mahdollista rakentaa pohja hyvälle kohtaamiselle ja uusille onnistumistarinoille. (Ojanen, V. 2022)
Ajatusleikitäänpä hetki. Minkälaisessa maailmassa eläisimme, jos uskaltaisimme useammin antautua tilanteen vietäväksi, kuunnella kaikin astein ja pyrkisimme yhteisen ymmärryksen rakentamiseen? Olettaisimme ja luulisimme vähemmän, kuulisimme ja huomaisimme enemmän. Kuulostaako siltä, että se voisi maksaa vaivan?
kuva: unsplas.com / Matt Nelson
Jokainen kohtaaminen on uusi mahdollisuus
Uskallan väittää, että hyvän kohtaamisen vaikutukset näkyvät nopeasti: ihmiset innostuvat, motivoituvat ja sitoutuvat. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen vaikuttaa myös itsetuntoon ja sen kautta kokemukseen kyvykkyydestä ja kuulumisesta. Ajattele, että kohtaamisella voidaan parhaimmillaan saattaa osaamattomuudesta ja osattomuudesta pystyvyyteen ja kuulumiseen.
Tämä tekeekin kohtaamisesta erityisen tärkeää. Kohtaamisissa luodaan merkityksiä ja jokaisessa kohtaamisessa syntyy jotain uutta. Voisikin ajatella, että kohtaamisessa tehdään tulevaisuutta ja rakennetaan inhimillistä kestävyyttä. Milloin sinulla on seuraava hyvä kohtaaminen?
OppiJana on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota toteuttavat Humak, Helsingin aikuislukio ja KSL-opintokeskus. Hankkeen toimintakausi on 1.4.2020-31.12.2022. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa Suomen Partion, Nuorten Akatemian, Poikien talon ja African caren kanssa.
Lähteet: Ojanen, Ville. 2022. Mielitekoja – Mitä päässä liikkuu ja miten mieli muuttuu. Jyväskylä: Docendo
Kirjoittaja: Anna-Maija Lahtinen, KM, lehtori ja OppiJana-hankkeen projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 3.10.2022
